Laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta (699 / 2004, muutoksineen)

Tässä laissa säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymän toiminnalle asetettavista vaatimuksista ja niiden valvonnasta. Valvonnan tarkoituksena on osaltaan turvata rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden häiriötön toiminta, edistää rahoitus- ja vakuutusryhmittymien johtamista terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisesti sekä turvata tallettajien ja sijoittajien taloudellista asemaa ja vakuutettuja etuja.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Sovellettaessa 1 momentin 8–11 kohtaa omistus- ja ääniosuuteen luetaan myös osakkeet ja osuudet, jotka kuuluvat sellaiselle 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuun yritysryhmään kuuluvan työnantajayrityksen, jossa vakuutetut henkilöt ovat työnantajayrityksen palveluksessa, perustamalle eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa (946/2021) tarkoitetulle eläkesäätiölle tai eläkekassalle tai lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetussa laissa (947/2021) tarkoitetulle lisäeläkesäätiölle, lisäeläkekassalle, ETA-lisäeläkesäätiölle tai ETA-lisäeläkekassalle. (19.11.2021/964)

Luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen taikka luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen omistusyhteisön määräysvallassa oleva rahastoyhtiö ja säilytysyhteisö, vaihtoehtorahastojen hoitaja, säilytysyhteisö ja erityinen säilytysyhteisö sekä näihin rinnastettava ulkomainen yritys katsotaan rahoitusalan yrityksiksi ja vakuutusyhtiön tai vakuutusomistusyhteisön määräysvallassa oleva rahastoyhtiö ja säilytysyhteisö, vaihtoehtorahastojen hoitaja, säilytysyhteisö ja erityinen säilytysyhteisö sekä niihin rinnastettava ulkomainen yritys vakuutusalan yrityksiksi. Rahastoyhtiö tai vaihtoehtorahastojen hoitaja taikka niihin rinnastettava ulkomainen yritys, jota ei edellä sanotun mukaisesti katsota rahoitusalan yritykseksi, luetaan kuuluvaksi siihen toimialaan, jonka 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu osuus ryhmittymässä on pienempi. (7.3.2014/174)

Rahoitus- ja vakuutusryhmittymällä ( ryhmittymä ) tarkoitetaan:

Yritysryhmällä tarkoitetaan 1 momentin 1 kohtaa sovellettaessa ryhmää, jonka muodostavat emoyritys, emoyrityksen tytäryritykset ja näiden omistusyhteysyritykset tai, jos osakasyritys on muu kuin emoyritys, osakasyritys ja sen omistusyhteysyritykset, sekä 1 momentin 2 kohtaa sovellettaessa ryhmää, jonka muodostavat emoyritys, emoyrityksen tytäryritykset ja näiden omistusyhteysyritykset.

Sen lisäksi, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ryhmittymän muodostavat:

Ryhmittymän johdossa olevalla yrityksellä tarkoitetaan jäljempänä tässä laissa 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun ryhmittymän osakasyritystä, mainitun momentin 2 kohdassa tarkoitetun ryhmittymän emoyritystä, 3 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa ryhmittymässä sitä säänneltyä yritystä, jonka taseen loppusumma on suurin, sekä 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa ryhmittymässä yhteenliittymän keskusyhteisöä.

Rahoitus- ja vakuutusalan yritysten yhteenlaskettu osuus yritysryhmässä ja 3 §:n 3 momentissa tarkoitetussa ryhmässä on 3 §:n 1 momentin 2 d kohdassa ja 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla merkittävä, jos näiden yritysten taseiden loppusummien yhteenlaskettu määrä ylittää 40 prosenttia yritysryhmään kuuluvien kaikkien yritysten taseiden loppusummien yhteenlasketusta määrästä. Sovellettaessa tätä momenttia työeläkevakuutusyhtiötä ei lueta yritysryhmään.

Rahoitusalan yritysten yhteenlaskettu osuus ja vakuutusalan yritysten yhteenlaskettu osuus (toimialan osuus) yritysryhmään tai 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuun ryhmään kuuluvista kaikista rahoitus- ja vakuutusalan yrityksistä ovat kumpikin merkittäviä 3 §:n 1 momentin 1 b tai 2 c kohdassa taikka 3 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, jos vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu keskiarvo saadaan laskemalla ensin toimialaan kuuluvien yritysten taseiden yhteenlasketun loppusumman suhde kaikkien rahoitus- ja vakuutusalan yritysten taseiden yhteenlaskettuun loppusummaan (suhdeluku 1) ja toimialaan kuuluvien yritysten yhteenlasketun pääomavaatimuksen suhde ryhmittymään kuuluvien rahoitus- ja vakuutusalan yritysten yhteenlaskettuun pääomavaatimukseen (suhdeluku 2) ja laskemalla sen jälkeen suhdelukujen 1 ja 2 aritmeettinen keskiarvo. Pääomavaatimuksella tarkoitetaan tässä momentissa ryhmittymään kuuluvan säännellyn yrityksen 18 §:n 1 momentin mukaisesti laskettua omien varojen vähimmäismäärää. Jos säänneltyyn yritykseen sovelletaan konsolidoitua valvontaa tai lisävalvontaa, pääomavaatimuksella tarkoitetaan 18 §:n 2 momentin mukaisesti laskettua omien varojen vähimmäismäärää.

Jos kaksi tai useampi ryhmittymän samaan toimialaan kuuluvista yrityksistä tai sovellettaessa 1 momenttia kaksi tai useampi rahoitus- ja vakuutusalaan kuuluvista yrityksistä muodostaa konsernin, johon ei kuulu olennaisessa määrin muun alan yrityksiä ja joka laatii konsernitilinpäätöksen, taseen sijasta otetaan näiden yritysten osalta huomioon konsernin tase sovellettaessa 1–3 momentin säännöksiä. Taseen ja konsernitaseen loppusummaan lisätään tätä pykälää sovellettaessa taseen ulkopuolisten sitoumusten luottovasta-arvo, joka lasketaan luottolaitosten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013, jäljempänä EU:n vakavaraisuusasetus , mukaisesti. Omistusyhteysyrityksen taseen loppusummasta, taseen ulkopuolisista sitoumuksista, pääomavaatimuksesta ja liiketoiminnan tuotoista otetaan tätä pykälää sovellettaessa huomioon ryhmittymään kuuluvien yritysten omistusyhteysyrityksessä yhteensä omistamaa osuutta vastaava määrä. Jos omistusyhteys perustuu kokonaan tai osittain oikeuteen nimittää tai erottaa hallituksen jäseniä, taseen loppusummasta, taseen ulkopuolisista sitoumuksista, pääomavaatimuksesta ja liiketoiminnan tuotoista otetaan tätä pykälää sovellettaessa huomioon määrä, joka vastaa nimittämis- tai erottamisoikeuden kohteena olevien hallituksen jäsenten osuutta hallituksen jäsenten kokonaismäärästä, jos tällä tavoin laskettu määrä on suurempi kuin omistusosuuden perusteella laskettu määrä. (18.6.2021/526)

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä tämän ja 5 §:n soveltamisesta. (19.12.2008/886)

Jos rahoitus- ja vakuutusalan yritysten yhteenlaskettu osuus ryhmittymässä laskee alle 4 §:n 1 momentissa säädetyn kynnysarvon, ryhmittymään sovelletaan mainitusta momentista poiketen 35 prosentin kynnysarvoa kolmen seuraavan vuoden ajan. Jos rahoitusalan yritysten tai vakuutusalan yritysten osuus ryhmittymässä laskee alle 4 §:n 2 momentin 1 tai 3 kohdassa säädetyn kynnysarvon, ryhmittymään sovelletaan mainitusta momentista poiketen seuraavan kolmen vuoden ajan 8 prosentin kynnysarvoa. Jos rahoitus- tai vakuutusalan yritysten taseiden loppusummien yhteenlaskettu määrä ryhmittymässä laskee alle 4 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetyn kynnysarvon, ryhmittymään sovelletaan mainitusta momentista poiketen seuraavan kolmen vuoden ajan 5 miljardin euron kynnysarvoa. Finanssivalvonta voi ryhmittymän muiden keskeisten valvontaviranomaisen annettua siihen suostumuksensa päättää, että ryhmittymään lakataan soveltamasta tämän momentin säännöksiä ennen edellä tarkoitetun kolmen vuoden määräajan päättymistä. (19.12.2008/886)

Finanssivalvonta voi päättää, että:

Edellä 1 momentissa ja 2 momentin 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitettu päätös voidaan tehdä vain muiden keskeisten valvontaviranomaisten suostumuksella ja vain jos lain soveltamisella olisi ainoastaan vähäinen merkitys lain tavoitteiden kannalta tai jos lain soveltaminen ei ole lain tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaista tai se on harhaanjohtavaa. Edellä 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettu päätös voidaan tehdä, jos lain soveltamiselle ei ole ryhmittymän merkittävästä asemasta markkinoilla, ryhmittymän taseen ulkopuolisten sitoumusten suuresta määrästä tai muusta näihin rinnastettavasta seikasta johtuvaa erityistä syytä.

Finanssivalvonnan on ryhmittymästä laaditun riskiarvion perusteella vuosittain arvioitava, onko tämän pykälän nojalla myönnetyn poikkeuksen jatkamiselle riittävät perusteet. (13.12.2013/984)

Lakia sovelletaan sellaiseen ryhmittymään, johon kuuluu ainakin yksi suomalainen säännelty yritys ja

Lakia sovelletaan lisäksi sellaiseen muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun ryhmittymään, joka täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, lakia ei sovelleta, jos Finanssivalvonta on 8 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sopinut muiden keskeisten valvontaviranomaisten kanssa siitä, että toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion toimivaltainen viranomainen ottaa vastatakseen ryhmittymän valvonnasta. (19.12.2008/886)

Lakia ei sovelleta sellaiseen ryhmittymään (alaryhmittymä), jonka emoyritys on tässä laissa tai sitä vastaavassa toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion laissa tarkoitettuun ryhmittymään kuuluvan yrityksen tytäryritys ja viimeksi mainittua ryhmittymää valvotaan tämän lain mukaisesti tai tätä lakia vastaavalla tavalla.

Edellä tässä pykälässä säädetyn estämättä tätä lakia sovelletaan kuitenkin ryhmittymään, jonka emoyritys on talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa tarkoitettu keskusyhteisö, ellei valvontaviranomainen tee 6 momentissa tarkoitettua päätöstä poiketa lain soveltamisesta. Finanssivalvonta voi 6 momentissa säädetyin perustein tehdä päätöksen poiketa tämän momentin soveltamisesta, jos keskusyhteisö kuuluu sellaiseen ryhmittymään, johon sovelletaan tätä lakia 3 §:n 3 momentin perusteella. (24.6.2010/606)

Finanssivalvonta voi tehdä päätöksen poiketa lain soveltamisesta 3 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa. Päätös poikkeamisesta voidaan tehdä, jos lain soveltamiselle tällaiseen ryhmittymään ei ole momentissa tarkoitettujen säänneltyjen yritysten läheisestä liikkeenjohdollisesta yhteydestä tai muusta siihen rinnastettavasta seikasta johtuvaa erityistä syytä. (19.12.2008/886)

Tämän lain noudattamista valvoo Finanssivalvonta.

Poiketen siitä, mitä 7 §:ssä säädetään, Finanssivalvonta voi tehdä yhden tai useamman muun Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion valvontaviranomaisen kanssa sopimuksen siitä, että koordinoivana valvontaviranomaisena toimii toinen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion valvontaviranomainen taikka että tällainen muu valvontaviranomainen ottaa osittain hoitaakseen, mitä tässä laissa on säädetty Finanssivalvonnan tehtäväksi. Sopimus, jonka mukaan ulkomaan valvontaviranomainen toimii koordinoivana valvontaviranomaisena, voidaan tehdä, jos ryhmittymän johdossa oleva yritys ei ole suomalainen säännelty yritys ja voidaan varmistua siitä, että ulkomaan viranomaisella on riittävä toimivalta valvoa koko konsolidointiryhmää tätä lakia vastaavalla tavalla. (19.12.2008/886)

Finanssivalvonta voi 6 §:n 2 momentissa säädetyin edellytyksin tehdä yhden tai useamman Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion valvontaviranomaisen kanssa sopimuksen siitä, että Finanssivalvonta toimii koordinoivana valvontaviranomaisena 6 §:n 2 momentissa tarkoitetussa ryhmittymässä. (19.12.2008/886)

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu sopimus voidaan tehdä, jos siihen on ryhmittymän valvonnan tehokkaan järjestämisen edellyttämä painava syy. Sopimuksesta on laadittava kirjallinen valvontapöytäkirja, joka on kaikkien keskeisten valvontaviranomaisten allekirjoitettava ja annettava tiedoksi ryhmittymän johdossa olevalle yritykselle. Ryhmittymän johdossa olevalle yritykselle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi sopimuksesta ennen valvontapöytäkirjan allekirjoittamista.

Edellä 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuun ryhmittymään kuuluvan säännellyn yrityksen, jolla on kotipaikka Suomessa, on ilmoitettava Finanssivalvonnalle kuulumisestaan ryhmittymään viivytyksettä saatuaan siitä tiedon. (19.12.2008/886)

Jos Finanssivalvonta katsoo ryhmittymän kuuluvan tai lakanneen kuulumasta tämän lain soveltamisalan piiriin, sen on kuultuaan muita keskeisiä valvontaviranomaisia tehtävä tästä päätös ja ilmoitettava se:

Edellä 2 momentissa tarkoitetusta ryhmittymän syntymistä koskevasta päätöksestä on käytävä ilmi:

Sen lisäksi, mitä muualla tässä laissa säädetään, ryhmittymän johdossa olevan yrityksen on ilmoitettava Finanssivalvonnalle vuosittain seuraavat tiedot:

Finanssivalvonta antaa tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitettujen tietojen ilmoittamisesta.

Ryhmittymän johdossa olevan yrityksen on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta sekä neuvoston direktiivien 73/239/ETY, 79/267/ETY, 92/49/ETY, 92/96/ETY, 93/6/ETY ja 93/22/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 98/78/EY ja 2000/12/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/87/EY 30 b artiklaa noudattaen rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2859, jäljempänä ESAP-asetus , 2 artiklan 3 tai 4 alakohdassa tarkoitetussa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot:

Ryhmittymän johdossa olevalla yrityksellä on oltava ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus. (19.12.2024/981)

Sen, joka aikoo suoraan tai välillisesti hankkia ryhmittymän omistusyhteisön osakkeita tai osuuksia, on ilmoitettava siitä etukäteen Finanssivalvonnalle, jos:

Jos 1 momentissa tarkoitettua omistusta aiotaan lisätä vähintään 20, 30 tai 50 prosenttiin omistusyhteisön osake- tai osuuspääomasta tai omistus vastaisi samansuuruista osuutta kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä taikka omistusyhteisöstä tulisi tytäryritys, myös tästä hankinnasta on ilmoitettava etukäteen Finanssivalvonnalle.

Laskettaessa 1 ja 2 momentissa tarkoitettua omistusosuutta ja ääniosuutta sovelletaan, mitä arvopaperimarkkinalain (746/2012) 2 luvun 4 §:ssä ja 9 luvun 4–7 §:ssä säädetään. Tätä momenttia sovellettaessa ei oteta huomioon osakkeita ja osuuksia, jotka ilmoitusvelvollinen on enintään vuoden ajaksi hankkinut järjestämänsä arvopapereiden liikkeeseenlaskun yhteydessä tai markkinatakauksen nojalla ja joiden nojalla ilmoitusvelvollisella ei ole oikeutta käyttää yhteisössä äänivaltaa eikä muuten vaikuttaa yhteisön johdon toimintaan.

Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä myös, jos omistettujen osakkeiden tai osuuksien määrä laskee jonkin 1 tai 2 momentissa säädetyn omistusrajan alapuolelle tai omistusyhteisö lakkaa olemasta ilmoitusvelvollisen tytäryritys.

Omistusyhteisön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle vähintään kerran vuodessa 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen omistusosuuksien omistajat ja omistusten suuruudet sekä ilmoitettava viivytyksettä tietoonsa tulleet omistusosuuksien muutokset.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta ilmoituksesta on käytävä ilmi tarpeelliset tiedot ja selvitykset:

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin ilmoituksiin liitettävistä tiedoista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Finanssivalvonnan oikeudesta kieltää 11 §:ssä tarkoitettu omistusosuuden hankinta säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 32 a §:ssä ja kieltopäätöksen antamista koskevasta menettelystä mainitun lain 32 b §:ssä.

Ilmoitusvelvollinen ei saa hankkia 11 §:ssä tarkoitettuja osakkeita tai osuuksia ennen kuin Finanssivalvonta on tehnyt 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tai päätöksen tekemiselle Finanssivalvonnasta annetun lain 32 b §:ssä säädetty määräaika on päättynyt, jollei asian käsittelyssä toisin määrätä.

Ryhmittymään kuuluva yritys ei saa hankkia kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettua määräysvaltaa sellaisessa luottolaitoksessa, sijoituspalveluyrityksessä, rahastoyhtiössä, vaihtoehtorahastojen hoitajassa taikka vakuutusyhtiössä, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa, jollei yritys ole ilmoittanut siitä etukäteen Finanssivalvonnalle taikka jos Finanssivalvonta on ilmoituksen saatuaan kieltänyt hankinnan 2 momentissa säädetyssä ajassa. (7.3.2014/174)

Finanssivalvonta voi kolmen kuukauden kuluessa 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta kieltää 1 momentissa tarkoitetun hankinnan, jos hankinnan kohteena oleva yritys kuuluisi ryhmittymään ja yritykseen sovellettavat lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset olennaisesti vaikeuttaisivat ryhmittymän tehokasta valvontaa.

Finanssivalvonnan on pyydettävä ennen 2 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä muiden keskeisten valvontaviranomaisten lausunto. Suostumusta hankintaan ei saa antaa, jos vähintään yksi muu keskeinen valvontaviranomainen vastustaa hankintaa.

Ryhmittymän omistusyhteisön hallituksen ja toimitusjohtajan tulee johtaa ryhmittymän omistusyhteisöä ammattitaitoisesti sekä terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisesti. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen on oltava luotettavia henkilöitä, jotka eivät ole konkurssissa ja joiden toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Hallituksen jäsenellä ja varajäsenellä sekä toimitusjohtajalla ja toimitusjohtajan sijaisella on lisäksi oltava sellainen yleinen rahoitus- ja vakuutustoiminnan tuntemus kuin ryhmittymän toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen.

Luotettavana ei pidetä sitä, joka on:

Jos 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tuomio ei ole saanut lainvoimaa, tuomittu voi kuitenkin jatkaa 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä, jos sitä on hänen aikaisempi toimintansa, tuomioon johtaneet olosuhteet ja muut asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuutena arvioiden pidettävä ilmeisen perusteltuna.

Ryhmittymän omistusyhteisön on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitettuja johtotehtävissä toimivia koskevista muutoksista viipymättä Finanssivalvonnalle.

Vähintään yhden ryhmittymän omistusyhteisön tilintarkastajista on oltava KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, jonka päävastuullisen tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja.

Ryhmittymän omistusyhteisön tilintarkastajan on viipymättä ilmoitettava Finanssivalvonnalle sellaisista ryhmittymän omistusyhteisöä koskevista seikoista ja päätöksistä, jotka hän on saanut tietoonsa tehtävää suorittaessaan ja joiden voidaan katsoa:

Vilpittömässä mielessä toimineelle tilintarkastajalle ei aiheudu vastuuta 2 momentin mukaisista toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta.

Ryhmittymän emoyrityksellä on oltava ryhmittymän tehokkaan riskienhallinnan mahdollistava luotettava hallinto, ryhmittymän toimintaan nähden riittävä sisäinen valvonta ja riittävät riskienhallintajärjestelmät sekä riittävät järjestelyt ja suunnitelmat ryhmittymän toiminnan tervehdyttämiseksi tai ryhmittymän purkamiseksi. Ryhmittymän toiminnan tervehdyttämisestä säädetään lisäksi 25 §:ssä. (9.12.2011/1246)

Ryhmittymän omistusyhteisöllä sekä ryhmittymään kuuluvalla rahoitus- ja vakuutusalan yrityksellä on oltava tehokkaan riskienhallinnan mahdollistava luotettava hallinto sekä toimintaansa nähden riittävä sisäinen valvonta ja riittävät riskienhallintajärjestelmät. (9.2.2007/132)

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, luotettavaa hallintoa koskevista vaatimuksista sekä ryhmittymän toiminnan tervehdyttämistä tai ryhmittymän purkamista koskevista järjestelyistä ja suunnitelmista. (9.12.2011/1246)

Sovellettaessa 18–23 §:ää ryhmittymään luetaan 3 §:stä poiketen ainoastaan rahoitus- ja vakuutusalan yritykset sekä ryhmittymän omistusyhteisö. Sovellettaessa 21–23 §:ää ryhmittymään luetaan edellä tässä momentissa tarkoitetuista yrityksistä ainoastaan ryhmittymän emoyritys ja sen tytäryritykset sekä näiden kirjanpitolaissa tarkoitetut yhteisyritykset. (8.8.2014/622)

Ryhmittymään kuuluva yritys voidaan Finanssivalvonnan päätöksellä jättää ottamatta huomioon 18–21 ja 23 §:ää sovellettaessa, jos soveltaminen ei ole tarpeen ryhmittymän valvonnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Finanssivalvonnan on ennen päätöksen antamista pyydettävä siitä muiden keskeisten valvontaviranomaisten lausunto. Yritys, joka kuuluu ryhmittymään kuuluvan luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen konsolidointiryhmään tai ryhmittymään kuuluvan vakuutusyhtiön ryhmävalvonnan piiriin, voidaan lisäksi ilman Finanssivalvonnan päätöstäkin jättää ottamatta huomioon, jos se on yrityksen vähäisen merkityksen vuoksi jätetty ottamatta huomioon konsolidoidussa valvonnassa tai ryhmävalvonnassa. (20.3.2015/312)

Sovellettaessa tämän luvun säännöksiä ryhmittymään kuuluvan yrityksen omilla varoilla ja omien varojen vähimmäismäärällä tarkoitetaan:

Ryhmittymän vakavaraisuuden turvaamiseksi ryhmittymän omien varojen määrän on jatkuvasti oltava vähintään yhtä suuri kuin ryhmittymän omien varojen vähimmäismäärä.

Ryhmittymän johdossa olevan yrityksen on laadittava ja toimitettava Finanssivalvonnalle neljännesvuosittain vakavaraisuuslaskelma, josta käy ilmi 1 momentissa tarkoitetut omien varojen määrä ja omien varojen vähimmäismäärä sekä niiden erotus. Finanssivalvonta voi myöntää ryhmittymän johdossa olevalle yritykselle poikkeuksen tämän momentin soveltamisesta, jos ryhmittymän johdossa oleva yritys kuuluu toiseen ryhmittymään, johon sovelletaan tätä pykälää tai sitä vastaavaa toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lakia ja kaikki ensiksi mainittuun ryhmittymään kuuluvat yritykset sisältyvät viimeksi mainittuun ryhmittymään. (19.12.2008/886)

Ryhmittymän johdossa olevan yrityksen on vahvistettava ryhmittymälle suunnitelma ryhmittymän vakavaraisuuden ylläpitämiseksi.

Ryhmittymän omina varoina pidetään, jollei 2–4 momentista muuta johdu, määrää, joka saadaan laskemalla yhteen ryhmittymään kuuluvien yritysten omat varat ja vähentämällä niistä ryhmittymään kuuluvien yritysten keskinäiset omat varat ja keskinäisistä liiketoimista syntynyt sisäinen kate. Ryhmittymän omien varojen vähimmäismääränä pidetään määrää, joka saadaan laskemalla yhteen ryhmittymään kuuluvien yritysten omien varojen vähimmäismäärät.

Jos ryhmittymässä samaan toimialaan kuuluvien yritysten yhteenlaskettu omien varojen määrä ylittää näiltä yrityksiltä vaadittavan omien varojen yhteenlasketun vähimmäismäärän, näistä yhteenlasketuista omista varoista saadaan yhteenlaskettujen omien varojen vähimmäismäärän ylittävältä osin ottaa huomioon ryhmittymän vakavaraisuutta laskettaessa ainoastaan sellaiset omat varat, jotka täyttävät sekä luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaiset omille varoille asetetut vaatimukset että vakuutusyhtiölain mukaiset vakavaraisuuspääomavaatimuksen kattamiseksi hyväksyttävälle omalle varallisuudelle asetettavat vaatimukset. Mitä tässä momentissa säädetään omista varoista ja omien varojen vähimmäismäärästä, sovelletaan vastaavasti konsolidoituihin omiin varoihin ja vakuutusyhtiölain 26 luvun mukaiseen ryhmän omaan varallisuuteen sekä konsolidoituun omien varojen vähimmäismäärään ja vakuutusyhtiölain 26 luvun mukaiseen vakavaraisuuspääomavaatimukseen niiden yritysten osalta, jotka kuuluvat ryhmittymään kuuluvan yrityksen konsolidointiryhmään tai ryhmittymään kuuluvan vakuutusyhtiön ryhmävalvonnan piiriin. (20.3.2015/312)

Jos ryhmittymään kuuluvan yrityksen omien varojen määrä ylittää yritykseltä vaadittavan omien varojen vähimmäismäärän, tällaisista omista varoista saadaan omien varojen vähimmäismäärän ylittävältä osin ottaa huomioon ainoastaan muiden ryhmittymään kuuluvien yritysten osuus. Tässä momentissa tarkoitettuja omia varoja, joiden jakokelpoisuutta on lain, yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen taikka viranomaisen päätöksen nojalla rajoitettu tai jotka muuten eivät ole käytettävissä muiden ryhmittymään kuuluvien yritysten tappioiden kattamiseen, ei myöskään saa lukea ryhmittymän omiin varoihin siltä osin kuin yrityksen omien varojen määrä ylittää yrityksen omien varojen vähimmäismäärän. Edellä 3 §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun ryhmittymään kuuluvan talletuspankkien yhteenliittymän jäsenluottolaitoksen vähemmistöosuus saadaan tämän momentin estämättä lukea ryhmittymän omiin varoihin noudattaen, mitä vähemmistöosuuden lukemisesta luottolaitoksen konsolidoituihin omiin varoihin on säädetty. (24.6.2010/606)

Jos ryhmittymään kuuluvan tytäryrityksen omien varojen vähimmäismäärä on suurempi kuin sen omien varojen määrä, erotus on otettava huomioon täysimääräisenä laskettaessa ryhmittymän vakavaraisuutta, jollei Finanssivalvonta yksittäistapauksessa myönnä lupaa siihen, että erotus saadaan ottaa huomioon emoyrityksen omistusosuutta tällaisessa yrityksessä vastaavassa suhteessa. (19.12.2008/886)

Tarkemmat säännökset ryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Ryhmittymän asiakasriskeihin sovelletaan, mitä EU:n vakavaraisuusasetuksessa ja luottolaitostoiminnasta annetun lain 10 luvun 11 §:ssä säädetään konsolidoiduista asiakasriskeistä ja valtiovarainministeriön asetuksenantovaltuudesta. Tämän lain 3 §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun ryhmittymään sovelletaan lisäksi talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain 19 §:ää.

Asiakasriskejä eivät ole vakuutusyhtiölain 6 luvun 20 c §:ssä tarkoitetut sijoitussidonnaisen vakuutuksen arvonkehityksen määräävät sijoituskohteet.

Ryhmittymän emoyrityksen on ilmoitettava Finanssivalvonnalle neljännesvuosittain tiedot, jotka ovat tarpeen ryhmittymän asiakasriskien valvomiseksi.

Ryhmittymän emoyrityksen on seurattava ryhmittymän kiinteistö- ja osakeomistuksia, laadittava näille strategia ja asetettava kokonaisomistuksille sisäiset rajat. Lisäksi ryhmittymän emoyrityksen on seurattava ryhmittymän liiketoimiin sisältyviä maa-, valuuttakurssi-, korko- ja toimialariskejä sekä asetettava niille sisäiset rajat. Ryhmittymän emoyrityksen on ilmoitettava Finanssivalvonnalle vähintään vuosittain tiedot, jotka ovat tarpeen näistä kokonaisomistuksista ja riskeistä aiheutuvien keskittymien valvomiseksi.

Ryhmittymään kuuluvan säännellyn yrityksen on ilmoitettava Finanssivalvonnalle liiketoimista, joissa toisena osapuolena on ryhmittymään kuuluva toinen yritys.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä vähintään vuosittain. Edellytyksenä on lisäksi, jollei Finanssivalvonta ole määrännyt muuta ryhmittymäkohtaista ilmoitusrajaa, että liiketoimien arvo tai osana yhtä taloudellista tointa toteutettujen tai vuoden aikana keskenään samanlajisten liiketoimien yhteenlaskettu arvo ylittää:

Tässä pykälässä tarkoitettuja liiketoimia ei saa tehdä ehdoin, jotka poikkeavat toisistaan riippumattomien osapuolten välillä samanlaisissa liiketoimissa yleisesti noudatetuista ehdoista. Mitä tässä momentissa säädetään, ei sovelleta konserniyritysten tarvitsemien hallinnollisten palvelujen hankkimiseen konserniin kuuluvalta yritykseltä eikä emoyrityksen tytäryritykselle myöntämiin pääoma- ja debentuurilainoihin, jotka ovat tarpeen tytäryrityksen pääomarakenteen vahvistamiseksi, eikä muuhunkaan tytäryrityksen rahoittamiseen silloin, kun tytäryritys on samaan konsolidointiryhmään kuuluva luottolaitos tai ulkomainen luottolaitos, rahoituslaitos tai palveluyritys taikka samaan vakuutusryhmittymään tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluva rahoitus- tai vakuutusalan yritys ja emoyritys huolehtii yleisesti konsolidointiryhmän tai ryhmittymän varainhallinnasta.

4 momentti on kumottu L:lla 29.12.2016/1444 .

Finanssivalvonnan on pyydettävä ryhmittymään kuuluvaa ulkomaista yritystä koskevat tiedot ryhmittymään kuuluvien ulkomaisten säänneltyjen yritysten valvonnasta vastaavilta viranomaisilta.

Jos 19 §:ssä tarkoitetun laskelman perusteella todetaan, että ryhmittymän vakavaraisuus on negatiivinen tai vakavaraisuus on vaarantunut, ryhmittymän johdossa olevan yrityksen on toimitettava Finanssivalvonnan hyväksyttäväksi tämän määräämässä ajassa ryhmittymän vakavaraisuuden tervehdyttämissuunnitelma. (19.12.2008/886)

Tervehdyttämissuunnitelman tulee sisältää:

Jos tervehdyttämissuunnitelmaa ei ole voitu toteuttaa 2 momentissa tarkoitetussa määräajassa tai jos suunnitelman mukaisilla toimenpiteillä ei ilmeisesti voida turvata tallettajien ja sijoittajien taloudellista asemaa ja vakuutettuja etuja, Finanssivalvonnan on ilmoitettava siitä ryhmittymään kuuluvien säänneltyjen yritysten valvonnasta vastaaville toimivaltaisille viranomaisille. (19.12.2008/886)

Finanssivalvonta voi antaa finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta sekä neuvoston direktiivien 73/239/ETY, 79/267/ETY, 92/49/ETY, 92/96/ETY, 93/6/ETY ja 93/22/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 98/78/EY ja 2000/12/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/87/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/87/EY täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla riskikeskittymän ja ryhmänsisäisten liiketoimien määritelmien tarkentamisesta ja lisävalvonnan yhteensovittamisesta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2303 vaatimusten täyttämiseksi tarvittavia tarkempia määräyksiä tämän luvun säännösten soveltamisesta sekä valvonnan kannalta tarpeellisia tarkempia määräyksiä 19 §:n 2 momentissa, 21 §:n 3 momentissa sekä 23 ja 24 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden täyttämisestä.

Ryhmittymän omistusyhteisön tilikausi on kalenterivuosi. Ryhmittymän toiminnan alkaessa tai päättyessä tilikausi saa olla tätä lyhyempi tai pidempi, kuitenkin enintään 18 kuukautta.

Ryhmittymän omistusyhteisön tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Jos konsernin emoyritys on tässä laissa tarkoitettu ryhmittymän emoyritys ja ryhmittymään sovelletaan tätä lakia, konsernitilinpäätöksen laatimiseen sovelletaan, mitä jäljempänä tässä luvussa säädetään.

Sellaisten konserniyritysten tilinpäätökset, joihin sovelletaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 12 lukua tai vakuutusyhtiölain 8 lukua, saadaan yhdistellä konsernitilinpäätökseen muuttamatta näiden säännösten edellyttämiä tilinpäätösperiaatteita. (8.8.2014/622)

Edellä 2 momentissa tarkoitetun konserniyrityksen tytäryritys ja osakkuusyritys saadaan jättää yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen noudattaen, mitä tällaisen konserniyrityksen konsernitilinpäätöksen laatimisesta on säädetty.

Konsernitaseessa on esitettävä erikseen rahoitusalan yritysten, vakuutusalan yritysten ja ryhmittymän omistusyhteisön varat ja velat ja konsernituloslaskelmassa vastaavasti erikseen rahoitusalan yritysten, vakuutusalan yritysten ja ryhmittymän omistusyhteisön tuotot ja kulut.

Tarkemmat säännökset tase- ja tuloslaskelmakaavoista, rahoituslaskelmasta, taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman liitetiedoissa ja toimintakertomuksessa annettavista tiedoista, konsernitaseen ja konsernituloslaskelman kaavoista ja konsernin rahoituslaskelmasta, konsernitaseen, konsernituloslaskelman ja konsernin rahoituslaskelman liitetiedoissa annettavista tiedoista sekä tase-erittelyistä ja liitetietojen erittelyistä annetaan valtioneuvoston asetuksella. Finanssivalvonta voi lisäksi myöntää konsernin emoyrityksen hakemuksesta erityisestä syystä määräajaksi luvan poiketa tämän luvun säännöksistä, jos poikkeus on tarpeen oikean ja riittävän kuvan saamiseksi konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Ennen 1 momentissa tarkoitetun luvan antamista Finanssivalvonnan on pyydettävä kirjanpitolautakunnan lausunto, jos asia on kirjanpitolain tai kirjanpitoasetuksen (1339/1997) taikka osakeyhtiölain (624/2006) tai osuuskuntalain (421/2013) yleisen soveltamisen kannalta merkittävä. (14.6.2013/427)

Yritykseen, joka laatii tilinpäätöksensä tai konsernitilinpäätöksensä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattaen, ei sovelleta, mitä tässä luvussa säädetään. Valtioneuvoston asetuksella voidaan kuitenkin säätää sellaisten lisätietojen antamisesta, joita kansainväliset tilinpäätösstandardit eivät edellytä.

Finanssivalvonnan tehtävänä on: (19.12.2008/886)

Mitä tässä laissa säädetään Finanssivalvonnan toimivallasta sellaisen rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnassa, jossa rahoitusalan yritysten osuus on 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla suurempi kuin vakuutusalan yritysten osuus, sovelletaan Euroopan keskuspankkiin noudattaen luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1024/2013 säädetään. (8.8.2014/622)

Tietojenannosta ulkomaan viranomaiselle säädetään Finanssivalvonnasta annetussa laissa.

Joka ryhmittymään kuuluvan yrityksen taikka sen asiamiehen tai ryhmittymään kuuluvan yrityksen lukuun toimivan muun yrityksen toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä tai niiden palveluksessa taikka niiden toimeksiannosta tehtävää suorittaessaan on saanut tietää ryhmittymään kuuluvan yrityksen asiakkaan tai muun sen toimintaan liittyvän henkilön taloudellista asemaa tai yksityisen henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liikesalaisuuden, on velvollinen pitämään sen salassa, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen. Salassa pidettäviä tietoja ei saa antaa myöskään yhtiökokoukselle, osuuskunnan kokoukselle tai edustajistolle eikä kokoukseen osallistuvalle osakkeenomistajalle tai jäsenelle. Ryhmittymään kuuluvan luottolaitoksen ja sen konsolidointiryhmään kuuluvan yrityksen, sijoituspalveluyrityksen ja sen konsolidointiryhmään kuuluvan yrityksen, rahastoyhtiön, vaihtoehtorahastojen hoitajan, vakuutusyhtiön, vakuutusomistusyhteisön ja vakuutusyhtiölain 1 luvun 5 b §:ssä tarkoitetun palveluyrityksen salassapitovelvollisuudesta säädetään erikseen. (10.8.2018/620)

Ryhmittymään kuuluvalla 1 momentissa tarkoitetulla yrityksellä on velvollisuus antaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi sekä muulle viranomaiselle, jolla on lain mukaan oikeus saada sellaisia tietoja.

Jollei luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) 2016/679, jäljempänä yleinen tietosuoja-asetus , muuta johdu, ryhmittymään kuuluvalla 1 momentissa tarkoitetulla yrityksellä on oikeus antaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja samaan ryhmittymään kuuluvalle yhteisölle asiakaspalvelua ja muuta asiakassuhteen hoitamista, markkinointia sekä ryhmittymän riskienhallintaa varten. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei koske yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklassa tarkoitettujen tietojen luovuttamista. (29.3.2019/405)

Ryhmittymään kuuluva yritys on sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään, velvollinen antamaan ryhmittymän johdossa olevalle yritykselle tiedot, jotka ovat sille tarpeen tässä laissa säädettyjen velvollisuuksien täyttämiseksi. Ryhmittymän johdossa olevalla yrityksellä on sama salassapitovelvollisuus kuin tiedot luovuttaneella yrityksellä.

Finanssivalvonnan on tehtävä luottolaitostoiminnasta annetun lain 5 luvun 14 §:ssä tai sijoituspalvelulain 7 luvun 11 §:n 2 momentissa tarkoitettu päätös, jos luottolaitos tai sijoituspalveluyritys kuuluu sellaiseen rahoitus- ja vakuutusryhmittymään, jonka ylimmän emoyrityksen kotipaikka on muussa kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja säännellyn yrityksen ylin Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sijaitseva emoyritys täyttää tämän lain 6 §:n 1 tai 2 momentissa säädetyt edellytykset. (18.6.2021/526)

Finanssivalvonnan on ennen 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä pyydettävä lausunto rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvien, toisessa ETA-valtiossa säänneltyjen yritysten valvonnasta vastaavilta ulkomaan viranomaisilta. Finanssivalvonnan on lisäksi tehtyään 1 momentissa tarkoitetun päätöksen ilmoitettava siitä näille viranomaisille ja Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitealle.

Jos 1 momentissa tarkoitettuun rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvan, toisessa ETA-valtiossa säännellyn yrityksen valvonnasta vastaava viranomainen ei yhdy Finanssivalvonnan 1 momentin nojalla tekemään päätökseen, Finanssivalvonta voi saattaa asian Euroopan valvontaviranomaisten käsiteltäväksi siten kuin Finanssivalvonnasta annetun lain 51 §:ssä säädetään. (20.3.2026/183)

Jos 1 momentissa tarkoitettuun rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvan, toisessa ETA-valtiossa säännellyn yrityksen valvonnasta vastaava viranomainen ei yhdy Finanssivalvonnan 1 momentin nojalla tekemään päätökseen, Finanssivalvonta voi saattaa asian Euroopan valvontaviranomaisten käsiteltäväksi siten kuin Finanssivalvonnasta annetun lain 50 b §:ssä säädetään.

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta hankkii osakkeita tai osuuksia tekemättä 13 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta taikka hankkii tai luovuttaa osakkeita tai osuuksia tekemättä 11 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta taikka hankkii osakkeita tai osuuksia Finanssivalvonnan Finanssivalvonnasta annetun lain 32 a §:n nojalla antaman kiellon vastaisesti, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvontaa koskevien säännösten rikkomisesta sakkoon.

Ryhmittymän omistusyhteisön hallituksen jäsen, hallintoneuvoston jäsen ja toimitusjohtaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut tätä lakia tai sen nojalla annettuja asetuksia tai määräyksiä rikkomalla.

Tämä laki tulee voimaan 5 päivänä elokuuta 2004. Tällä lailla kumotaan 25 päivänä tammikuuta 2002 annettu laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta (44/2002) . Kumotun lain 3 luvun säännöksiä sovelletaan kuitenkin 1.1.2005 saakka. Tämän lain 3 ja 4 luvun säännöksiä sovelletaan 1.1.2005 lukien.

Jos ryhmittymän suuret asiakasriskit lain voimaan tullessa ylittävät 22 §:n 1 tai 2 momentissa säädetyn rajan, ryhmittymään ei sovelleta, mitä mainituissa momenteissa säädetään. Ryhmittymän asiakasriski tai mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitettu suurten asiakasriskien yhteenlaskettu määrä ei tällöin kuitenkaan saa nousta suuremmaksi kuin mitä se lain voimaan tullessa oli.